Jokainen jääkausi alkaa VASTA sitten, kun merivesi on riittävän lämmintä ja sitä on riittävästi. Vasta sitten, kun merestä riittää matalapaineita mantereen päälle silloin, kun on pakkasta, alkaa mannerjäätiköt kasvaa runsaiden lumisateiden ansiosta.
Tällainen vaihe on nyt alkanut.
Muutaman vuoden ajan on matalapaineet olleet vallitseva säätila erityisesti keväällä, jota se ei ole 'ennen' ollut. 'Ennenkin' on ollut pikkujääkausia, jolloin pakkanen on ollut kesälläkin etelämpänä. Joten aika pienestä se on kiinni.
Kun pohjoinen kääntyy syksyllä poispäin auringosta, niin mantereet jäähtyy nopeammin, kuin meri. Siksi syksyllä on sadetta enemmän, kuin keväällä. Meri työntää matalapaineita mantereelle, jonka päällä ilma on viileämpää ja kosteus tiivistyy sateeksi. Kevääseen mennessä meri on myös jäähtynyt, kun aurinko alkaa lämmittää pohjolaa. Mereltä ei siis tule kosteutta niin paljon, kun mantereet lämpiää nopeammin, kuin meri. Vallitsee 'korkeapaine', eikä sada, kun ei ole pilviä.
Talvella 2012-2013 tämä ei ollut enää niin: Syksy oli tavallista pilvisempi ja talvi venyi tavallista pidemmälle kevääseen. Molemmat johtuu siitä, että mereltä riitti matalapaineita varjostamaan mantereen aluetta, eikä täten aurinko lämmittänyt maata.
Jatkossa prosessi lisääntyy. Maan akseli kallistuu hiljalleen 'suorempaan', eli enemmän kohtisuoraan ratatasoa vasten. Silloin pakkanen kalottialueella lisääntyy ja pakkasalue laajenee. Paljon sen ei tarvitse, kun se riittää viime talvien tapaan lisäämään lumisateita pohjois-Ruåtsissa, joka on Norjan vuoriston suojassa ja jonne Vienanmeren kautta kiertyy pakkasia keväällä. Sinne tulee voimakkaimmin matalat Golf-virrasta, Norjan edustalta.
Mitä enemmän ilmasto lämpenee keskimäärin, sitä nopeammin jääkausi lähestyy, eikä tarvitse odotella tuhansia vuosia maan pyörimisakselin suoristumista. Tällä vauhdilla arvioiden jääkausi voi hyvinkin olla historian kovin, sitten kun akseli on jo pystyimmässä asennossaan. Siinä vaiheessa joka tapauksessa riittää pakkasia etelämmäksi myös USAn Michiganin ja Yosemiten alueella, jossa jääkausi tulee aina vasta sitten, kun pohjoiskalotti jo on umpijäässä. Myös merijään osalta pohjoisnavalla.
Kun tarkastelee Google-Earthista maapalloa, siitä näkee, miten pieni osa Eurooppa on. Kuin risainen pikku niemen nokka Atlantiin verrattuna. Ihmeellistä siinä on, mihin ihmeeseen Golf-virta menee, kun se virtaa Norjan edustan syvännettä pohjoiseen? Tanskan salmi Grönlannin ja Islannin välillä on oikeastaan ainoa paluutie. Beringin salmi on matala ja kapea noro ja Grönlannin länsipuoli vielä heikompi paluuvirta.
Juuri äskettäin, vapun tienoissa 2013 vilahti pienessä luonto-ohjelmassa TV 1:ssä vanha geologinen tieto, että jääkausisyklit alkoivat lisääntyä n. 3 milj. vuotta sitten, kun Panaman kannas umpeutui ja Golf-virta kääntyi pohjoiseen, kuten em. sanottu.
Samasta Google-Earthista on helppo havaita, miten paljon suurempi etelämanner on pohjoiseen verrattuna. Myös siellä lisääntyy lumisateet sitä enemmän, mitä lämpöisempi meri on ympärillä. Säätiloista sieltä ei tietoa minulla ole, mutta on muistettava, että etelänavalla sataa AINA lunta, vaikka ei olisi pilven hattaraakaan missään: ILMA tiivistyy kiteiksi viimeistä kosteuspisaraa myöten.
Jokatapauksessa on takuuvarmaa, että molemmilla napa-alueilla on talvella pakkasta. Sitä enemmän, mitä suoremmassa maan pyörimisakseli on. Sinnepäin nyt mennään.
Tähän kaikkeen vaikuttaa sitten myös aurinko itse, mitä milloinkin päättää. Jääkaudet kuitenkin alkaa VAIN siitä, että merivesi on riittävän lämmintä ja sitä on riittävän paljon, eli pinta korkealla. Norjan rannikolta voi Hurtigrutenin matkalla kiikaroida rannalle, että n. puolisen metriä vielä ehkä puuttuisi.
Siinä se. Jääkausi. On se mahtava näytelmä.
Muutaman vuoden ajan on matalapaineet olleet vallitseva säätila erityisesti keväällä, jota se ei ole 'ennen' ollut. 'Ennenkin' on ollut pikkujääkausia, jolloin pakkanen on ollut kesälläkin etelämpänä. Joten aika pienestä se on kiinni.
Kun pohjoinen kääntyy syksyllä poispäin auringosta, niin mantereet jäähtyy nopeammin, kuin meri. Siksi syksyllä on sadetta enemmän, kuin keväällä. Meri työntää matalapaineita mantereelle, jonka päällä ilma on viileämpää ja kosteus tiivistyy sateeksi. Kevääseen mennessä meri on myös jäähtynyt, kun aurinko alkaa lämmittää pohjolaa. Mereltä ei siis tule kosteutta niin paljon, kun mantereet lämpiää nopeammin, kuin meri. Vallitsee 'korkeapaine', eikä sada, kun ei ole pilviä.
Talvella 2012-2013 tämä ei ollut enää niin: Syksy oli tavallista pilvisempi ja talvi venyi tavallista pidemmälle kevääseen. Molemmat johtuu siitä, että mereltä riitti matalapaineita varjostamaan mantereen aluetta, eikä täten aurinko lämmittänyt maata.
Jatkossa prosessi lisääntyy. Maan akseli kallistuu hiljalleen 'suorempaan', eli enemmän kohtisuoraan ratatasoa vasten. Silloin pakkanen kalottialueella lisääntyy ja pakkasalue laajenee. Paljon sen ei tarvitse, kun se riittää viime talvien tapaan lisäämään lumisateita pohjois-Ruåtsissa, joka on Norjan vuoriston suojassa ja jonne Vienanmeren kautta kiertyy pakkasia keväällä. Sinne tulee voimakkaimmin matalat Golf-virrasta, Norjan edustalta.
Mitä enemmän ilmasto lämpenee keskimäärin, sitä nopeammin jääkausi lähestyy, eikä tarvitse odotella tuhansia vuosia maan pyörimisakselin suoristumista. Tällä vauhdilla arvioiden jääkausi voi hyvinkin olla historian kovin, sitten kun akseli on jo pystyimmässä asennossaan. Siinä vaiheessa joka tapauksessa riittää pakkasia etelämmäksi myös USAn Michiganin ja Yosemiten alueella, jossa jääkausi tulee aina vasta sitten, kun pohjoiskalotti jo on umpijäässä. Myös merijään osalta pohjoisnavalla.
Kun tarkastelee Google-Earthista maapalloa, siitä näkee, miten pieni osa Eurooppa on. Kuin risainen pikku niemen nokka Atlantiin verrattuna. Ihmeellistä siinä on, mihin ihmeeseen Golf-virta menee, kun se virtaa Norjan edustan syvännettä pohjoiseen? Tanskan salmi Grönlannin ja Islannin välillä on oikeastaan ainoa paluutie. Beringin salmi on matala ja kapea noro ja Grönlannin länsipuoli vielä heikompi paluuvirta.
Juuri äskettäin, vapun tienoissa 2013 vilahti pienessä luonto-ohjelmassa TV 1:ssä vanha geologinen tieto, että jääkausisyklit alkoivat lisääntyä n. 3 milj. vuotta sitten, kun Panaman kannas umpeutui ja Golf-virta kääntyi pohjoiseen, kuten em. sanottu.
Samasta Google-Earthista on helppo havaita, miten paljon suurempi etelämanner on pohjoiseen verrattuna. Myös siellä lisääntyy lumisateet sitä enemmän, mitä lämpöisempi meri on ympärillä. Säätiloista sieltä ei tietoa minulla ole, mutta on muistettava, että etelänavalla sataa AINA lunta, vaikka ei olisi pilven hattaraakaan missään: ILMA tiivistyy kiteiksi viimeistä kosteuspisaraa myöten.
Jokatapauksessa on takuuvarmaa, että molemmilla napa-alueilla on talvella pakkasta. Sitä enemmän, mitä suoremmassa maan pyörimisakseli on. Sinnepäin nyt mennään.
Tähän kaikkeen vaikuttaa sitten myös aurinko itse, mitä milloinkin päättää. Jääkaudet kuitenkin alkaa VAIN siitä, että merivesi on riittävän lämmintä ja sitä on riittävän paljon, eli pinta korkealla. Norjan rannikolta voi Hurtigrutenin matkalla kiikaroida rannalle, että n. puolisen metriä vielä ehkä puuttuisi.
Siinä se. Jääkausi. On se mahtava näytelmä.
